Äideillä on tapana säästää lastensa kirjoituksia, piirustuksia ja käsitöitä. Onneksi. Itse niitä tuskin olisi tullut säästettyä, eihän niiden arvoa lapsena ymmärtänyt. Omakin äitini laittoi talteen kortteja, kirjeitä, lehtijuttuja ja muita kirjoituksiani. Nyt aikuisena niitä on hauska lukea. Tässä yksi jouluaiheinen juttu, jonka kirjoitin noin 8-vuotiaana. Kirjoituksessa muistelen joulunviettoa, kun olin 4-5-vuotias. Alkuperäinen teksti on kirjoitettu suuraakkosin (ns. tikkukirjaimilla), joten olen lisännyt siihen isot kirjaimet ja lukemisen helpottamiseksi kappalejaon, mutta sisältö on ennallaan. Tämän jutun lopussa on valokuva alkuperäisestä tekstistä.
Jouluna
Oli joulu-ilta. Ja joulukuusi ja kaikki olivat valmiina paitsi odotimme vielä joulupukkia. Pian kuuluikin auton hurinaa ja siinä joulupukki tuli. Fiat oli sen auton merkki, ja se oli punainen. Joulupukki astui sisään ja kysyi:
- Onko täällä kilttejä lapsia?
- On, vastasi äiti sitten.
Joulupukki oli joku tuttavistamme. Isä ja äiti olivat salaa sopineet että joulupukki tulisi. Keskusteltiin ja joulupukki jakoi lahjamme. Sitten äiti keitti joulukahvia. Pian joulupukki lähti pois. Se paikka, jossa asuimme oli kaukana asfalttitiestä. Noin 500:n metrin päästä. Ei autoja kulkenut ja oli pimeää. Mutta meillä oli suuri maatila ja hauskaa. Luimme sinä jouluna myös kaikkea Raamatusta. Saimme hirveästi joululahjoja. Kokonaisen suuren korillisen täyteen ja yksi saavillinen. Saimme myös pikkuisia lahjoja eteiseen.
Kirj. Timo Aunio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.