Kaksi tuttua kohtaa toisensa ostoskeskuksen pihalla. He eivät ole tavanneet pitkään aikaan, joten kuulumisten vaihtoa ja keskustelunaiheita riittää.
- Katos, mitä mää ostin!
- Mikä toi o?
- Se on robottiruahonleikkuri. Nyt ei tartte enää kävellä ruahonleikkurin peräs, ku se kulkee itteläs. Mää voi vaik istuu terassil ja kattoo ku leikkuri tekee tyätäs. Kyl elämä nyt helpottuu paljo!
- No, mut eiks sun kumminki tartte ens virittää nurmikol jotta anturei taik johtoi et se ossa kulkee oikia reitti?
- Tartte tiätty, mut sit ku mä olen sen tehny, ni sen jälkke se hoitaaki itte ittes. Se ossa jopa mennä itteläs telakalki latauksee. Eikä se pidä juur mittää ääntäkä, ku se toimii sähköl.
- No, joha kuulostaa kätevält! Mut tekeek se siistii jälkee kans?
- Sitä mää en viäl tiädä, mut kai se iha hyvi leikkaa. Kätevä se ainaki on. Eikä kovi paljo maksanukka tos halpahallis.
- Mitä sun vaimos mahtaa tykätä ku sä tommose ostit?
- Se o varmaa vaa ilonen ku ruaho tulee leikatuks. Nyt sen ei tartte ain huamautta, ett ”sun pitäis taas leikata toi ruahoki”. Se ku o ain kuulunu mun hommiini.
- Mut entäs jos se keksii sul uusii hommii nyt, ku sun ei tartte enää leikata ruahoo?
- Jaa, no tota mää en kyl tullu ajatelleeks.
- Nii, ja kuis se sun kuntoilus mahtaa käydä, jos sää vaa istut terassil joutilaana? Eiks sun pitäny saada ittes rantakuntoo kesäks? Saiha siinäki kumminki vähä liikuntaa, ku sä ulkoilutit sitä vanhaa ruahonleikkurii ja jouduit välil sitä vähä kropaamaanki.
- No juu, totta toiki kyl o!
- Ja eiks se sähköki ol aika kallist tänä päivänä?
- No seki on kyl totta!
- Entäs oleks sä sitä ajatellu, et mihi sää käytät kaike sen aja, mitä sul nyt säästyy ruaho leikkaamisest? Meinaaks sää ruveta lukemaa kirjoi vai?
- No, lukemine ei oike ol mun juttui. Kuule, nyt ku mä tarkemmin ajattelen, ni mää taidanki palauttaa tän robottiruahonleikkurin ja jatkaa vanhal tyylil.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.