Luovaa ongelmanratkaisua

Lumenluonti on luovaa ongelmanratkaisua sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos lunta on paljon, on mietittävä, mistä lumityöt kannattaa aloittaa, missä järjestyksessä ne tekee ja mihin lumet kasaa. Ennakkosuunnittelu kannattaa tässäkin työssä. Merkitystä on paitsi työvälineellä, myös lumen määrällä ja koostumuksella sekä sääolosuhteilla, joissa lumitöitä tekee.

Yleensä lumitöitä ei kannata tehdä, ennen kuin lumisade lakkaa. Mutta ei niitä kannata myöskään viivyttää, muutoin kevyt pakkaslumi voi muuttua raskaaksi suojalumeksi tai vastaavasti suojalumi jäätyä kovaksi. Toisinaan lunta tulee sellaisella vauhdilla, että lumikolaan on tartuttava, vaikka lumisade vielä jatkuu. Muutoin edessä on entistä rankempi urakka.

Kateeksi ei käy niitä, jotka aamulla ennen töihin lähtöä joutuvat työntämään lumimassat autotallin edustalta ja tienhaarasta päästäkseen pois pihasta. Lumiaurat kun auraavat jo aamuvarhaisella enemmän tai vähemmän korkean lumivallin portille. Siinä sitä aamupuhdetta autoilijalle! Onneksi minun ei tarvitse töihin päästäkseni ryhtyä lumitöihin, koska työpaikkani on kävelymatkan päässä.

Viime vuosina on ollut monta runsaslumista talvea. Muistan, kuinka jo vuosia sitten varoiteltiin, että ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessakin tulee olemaan kuumia kesiä ja lumettomia tai vähälumisia talvia. Toisin on käynyt. Hellekesiä on kyllä ollut, mutta lunta on riittänyt monena talvena yli oman tarpeen. 

Selitys runsaslumisille talville saattaa löytyä Golfvirran heikkenemisestä. Itselleni on jo lukioajoilta jäänyt mieleen, että tuo Norjan länsipuolella Atlantilla kulkeva lämmin merivirta lämmittää myös Suomen ilmastoa. Atlantilta nouseva Gofvirran lämmittämä vesihöyry muodostaa pilviä, jotka tuulten mukana itään päin kulkeutuessaan satavat vetensä suurimmaksi osaksi Norjan rannikolle, joka sen vuoksi on Euroopan sateisimpia alueita. Skandien vuoristo rajoittaa sateiden ulottumista Ruotsiin ja Suomeen asti. Ilman Golfvirran lämmittävää vaikutusta maamme ilmasto olisi kuin Siperiassa: talvella kylmä ja kesällä kuuma. Mene ja tiedä. Ainakin lunta on riittänyt.

Lumityöt ovat luonnollista hyötyliikuntaa. Ei tarvitse lähteä erikseen lenkille tai kuntosalille, kun koko keho saa monipuolista liikuntaa lunta kolatessa tai lapioidessa. Ei myöskään tarvitse moottorikäyttöisiä laitteita vielä näillä lumimäärillä, ellei puhdistettava alue ole kovin suuri. Laskeskelin, että oman muutaman aarin kokoisen pihamme lumitöihin menee lumikolalla työskennellessä noin kaksi ja puoli tuntia, jos lunta on noin 15 senttiä. Tuossa ajassa tulee työnnettyä lähes kaksisataa täyttä kolallista lunta, ja askeleita kertyy 7000-8000. Urakan jälkeen on mukavaa, kun voi konkreettisesti nähdä työnsä tulokset. Suosittelen jokaiselle positiivista suhtautumista lumitöihin. 

Tarinataituri 11.1.2025

Joulukirjoitus yli 50 vuoden takaa

Äideillä on tapana säästää lastensa kirjoituksia, piirustuksia ja käsitöitä. Onneksi. Itse niitä tuskin olisi tullut säästettyä, eihän niiden arvoa lapsena ymmärtänyt. Omakin äitini laittoi talteen kortteja, kirjeitä, lehtijuttuja ja muita kirjoituksiani. Nyt aikuisena niitä on hauska lukea. Tässä yksi jouluaiheinen juttu, jonka kirjoitin noin 8-vuotiaana. Kirjoituksessa muistelen joulunviettoa, kun olin 4-5-vuotias. Alkuperäinen teksti on kirjoitettu suuraakkosin (ns. tikkukirjaimilla), joten olen lisännyt siihen isot kirjaimet ja lukemisen helpottamiseksi kappalejaon, mutta sisältö on ennallaan. Tämän jutun lopussa on valokuva alkuperäisestä tekstistä.

Jouluna

Oli joulu-ilta. Ja joulukuusi ja kaikki olivat valmiina paitsi odotimme vielä joulupukkia. Pian kuuluikin auton hurinaa ja siinä joulupukki tuli. Fiat oli sen auton merkki, ja se oli punainen. Joulupukki astui sisään ja kysyi:

- Onko täällä kilttejä lapsia?

- On, vastasi äiti sitten. 

Joulupukki oli joku tuttavistamme. Isä ja äiti olivat salaa sopineet että joulupukki tulisi. Keskusteltiin ja joulupukki jakoi lahjamme. Sitten äiti keitti joulukahvia. Pian joulupukki lähti pois. Se paikka, jossa asuimme oli kaukana asfalttitiestä. Noin 500:n metrin päästä. Ei autoja kulkenut ja oli pimeää. Mutta meillä oli suuri maatila ja hauskaa. Luimme sinä jouluna myös kaikkea Raamatusta. Saimme hirveästi joululahjoja. Kokonaisen suuren korillisen täyteen ja yksi saavillinen. Saimme myös pikkuisia lahjoja eteiseen.

Kirj. Timo Aunio

Tarinataituri 29.12.2024

Tekoälyn tuomaa ja viemää

Tietokirjailija ja tulevaisuudentutkija Perttu Pölönen avasi television ajankohtaisohjelmassa (Ylen Perjantai -ohjelma 20.12.2024) mielenkiintoisia näkökulmia. Hänen mukaansa maailma on muuttumassa monimutkaisemmaksi, mutta samaan aikaan länsimaisen ihmisen keskittymis- ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet. Maailmaa tarkastellaan enemmän uhkien kuin positiivisten kehityssuuntien kautta. Ikävät asiat ovat selvemmin esillä kuin hyvät asiat, joita on vaikeampi huomata. Tekniikan kehitys on johtamassa "teknologiseen polarisaatioon". Tekoäly saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan: muutamat hyödyntävät sitä sujuvasti, kun taas osa väestöstä ei ymmärrä edes internetin alkeita. 

Olen samoilla linjoilla. Käytämme tekoälyä jo nyt (liian) monessa kohdassa, vaikkemme aina itse sitä edes huomaa. Tekoäly on läsnä esimerkiksi silloin, kun osallistutaan televisioäänestykseen, tilataan elokuvalippuja, soitetaan ajanvaraukseen tai tilataan ruokapalvelun kautta ruokaa kotiin. Tekoälyn kanssa voi keskustella, luoda tekstejä, kuvia ja videoita sekä muokata niitä. Sillä voi teettää onnittelupuheen tai pidemmänkin tekstin. Kohta voimme ehkä lukea tekoälyn kirjoittaman kirjan. 

Mutta tekoäly tuo mukanaan ongelmiakin: sitä voi käyttää rikollisiin tarkoituksiin ja valheellisen tiedon tuottamiseen. Tekoäly voi johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyteen, etäännyttää ihmisiä toisistaan. Kun ennen tavattiin toisia henkilökohtaisesti, käytiin kylässä ja vaihdettiin kuulumisia, muisteltiin yhteisiä kokemuksia valokuva-albumin ääressä, kirjoitettiin kirjeitä ja lähetettiin joulukortteja, laitetaan kuulumiset nyt sosiaaliseen mediaan kuvien kera ja niihin reagoidaan tykkäyksillä. Se on paljon helpompaa kuin vaivautua käymään toisen luona kylässä tai kysyä kuulumisia puhelinsoitolla. Itsekin olen kyllä moiseen syyllistynyt. Somepäivitykset ja tykkäysten määrä eivät kerro, mitä ihmiselle oikeasti kuuluu, vaikka niistä on tullut suosion mittareita. 

Joulu on kohtaamisen ja yhdessäolon aikaa. Silloin on tilaisuus rauhoittua ja antaa oikeasti aikaa toisille. Paras lahja, minkä toiselle voi jouluna antaa, on aika ja läsnäolo. Se ei edes maksa mitään. Joulun sanoman idea on hiljentyminen. Se tuo mielenrauhaa, auttaa palautumaan kiireestä ja antaa voimia tulevaan. Lahjapaketitkin ovat toki tärkeitä, mutta ne tuovat lyhytaikaisempaa iloa. Pystymmekö kaiken tämän teknologian keskellä hiljentymään ja aidosti kohtaamaan lähimmäisemme?

Tarinataituri 21.12.2024 

Lucia - valon tuoja

13. joulukuuta on suomenruotsalaisessa kalenterissa Lucian nimipäivä. Lucian päivää on erityisesti maamme ruotsinkielisen väestön keskuudessa vietetty eräänlaisena pikkujouluna, valon juhlana. Nimi Lucia tulee latinan kielen valoa tarkoittavan sanan lux taivutusmuodosta lucis.

Lucian päivän vietto perustuu vanhaan pyhimystaruun. Perimätiedon mukaan Syrakusan kaupungissa Sisiliassa, Italiassa eli 300-luvulla kaunis Lucia-niminen neitonen. Varakkaassa suvussa syntynyt Lucia oli luonteeltaan herttainen ja auttoi surkeissa oloissa eläviä köyhiä ja sairaita. Hän oli jo kihloissa jalosukuisen nuorukaisen kanssa. 

Lucia oli menettänyt isänsä jo pienenä ja nyt myös hänen äitinsä sairastui vakavasti. Lucia meni äitinsä kanssa rukoilemaan Pyhän Agathan haudalle, jolloin Agatha ilmestyi Lucialle unessa ja kertoi, että hänen äitinsä paranisi. Ihme tapahtui, ja äiti parani. Luciasta tuli kristitty ja hän päätti omistautua Jumalalle. Hän halusi purkaa kihlauksensa, myi sulhasen perheelle myötäjäisiksi tarkoitetut kullat ja hopeat ja jakoi rahat köyhille. 

Siihen aikaan Roomassa vainottiin kristittyjä, ja siksi jumalanpalvelukset toimitettiin piilopaikoissa. Saatuaan tietää, mitä Lucia oli tehnyt, hänen sulhasensa raivostui, uhkaili ja pelotteli Luciaa saadakseen hänet vaimokseen ja lopulta joku ilmiantoi kristityn Lucian viranomaisille. Hänet vangittiin, ja hänen piti kieltää uskonsa säilyttääkseen henkensä. Lucia ei taipunut uhkailujen edessä, vaan pysyi lujana uskossaan, joten hänelle määrättiin erilaisia rangaistuksia. Hänet mm. sokaistiin ja yritettiin polttaa roviolla, mutta Jumala suojeli viatonta Luciaa eikä tuli vahingoittanut häntä. Lopulta Lucia sai surmansa erään sotilaan miekanpistosta. Näin Luciasta tuli marttyyri eli uskonsa takia surmattu kristitty. Kaupunkilaiset katsoivat järkyttyneinä ja avuttomina, kuinka heitä rakastanut ja auttanut Lucia kärsi ja kuoli.

Lucia-marttyyrin muistopäivää alettiin viettää jo pian hänen kuolemansa jälkeen eri puolilla Italiaa ja myöhemmin myös muualla Euroopassa. Meille Lucian päivän vietto on tullut Ruotsista, jossa sitä on vietetty 1700-luvulta alkaen. Luciaksi valittiin vaaleahiuksinen neitonen, joka puettiin valkoisiin vaatteisiin ja punaiseen vyöhön. Kädessään Lucialla oli kynttilä ja päässään kynttiläkruunu. Lucian päivää vietettiin vuoden pimeimpänä aikana joulukuussa. Merimiesten ja sokeiden suojeluspyhimyksen Lucian nimikkopäivästä muodostui valon tulemisen juhla.

Suomessa Lucian päivää vietetään lähinnä ruotsinkielisillä alueilla. Monet ruotsinkieliset koulut valitsevat oman Lucia-neitonsa. Helsingissä valitaan Lucian päivänä koko Suomen Lucia, joka kruunataan juhlallisesti Helsingin tuomiokirjossa. Tänä vuonna Lucia-perinne viettää 75-vuotisjuhlaa. Suomen Luciaksi valittiin kirkkonummelainen Daniela Owusu. Lucia, valon tuoja apulaisineen kiertää hyväntekeväisyystilaisuuksissa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja kouluissa tuomassa iloa ja valoa joulun alla. Sitä me tarvitsemme näinä pimeinä aikoina.

Suomen Lucia 2024 kulkueineen Helsingin tuomiokirkon portailla  

Tarinataituri 13.12.2024

Mikä ihmeen miestenpäivä?

Monikaan ei tiedä, että 19. marraskuuta vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Valistuneimmat kalenterinvalmistajat ovat sen kalenteriinsa merkinneet, mutta useimmista kalentereista sitä ei löydy, ei Helsingin yliopiston almanakasta eikä liioin YK:n kansainvälisten päivien listalta. 

En ole kuullut, että miestenpäivää olisi millään tavalla huomioitu Suomessa, vaikka sitä on maailmalla vietetty jo 25 vuoden ajan, vuodesta 1999. Virallisesta miestenpäivän vietosta on Ylen mukaan ollut puhetta jo 1960-luvulla.

Miestenpäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, tasa-arvoon ja miesten hyviin tekoihin perhe-elämässä ja yhteiskunnassa. Siihen onkin tarvetta, kun tarkastelee lähemmin suomalaisten miesten asemaa ja roolia yhteiskunnassamme. 

Tilastokeskus on koonnut monenlaisia mielenkiintoisia tilastotietoja Suomen miehistä. Vuoden 2023 lopussa Suomen väestöstä oli miehiä 2 773 898 eli 49 prosenttia väestöstä. Miesten keski-ikä on 42,5 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita miehiä, joita on lähes 40 000. Suomalaisen miehen etunimenä yleisin on Juhani, kun mukaan lasketaan myös muut kuin ensimmäinen etunimi. 

30-vuotias suomalainen keskivertomies on 177 senttimetriä pitkä ja painaa 87 kiloa. Hänen todennäköisin asuinalueensa on kaupunki. Maaseudulla miehiä on selvästi vähemmän, harvaan asutulla maaseudulla vain viisi prosenttia. Yksin asuvia miehiä on reilut 630 000.

Täysi-ikäisistä miehistä 43 prosenttia on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, naimattomia 43 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia. Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli lähes 1,3 miljoonaa isää, adoptioisät mukaan luettuna.

"Lapsellisten" isien määrä kasvaa, mitä vanhemmista ikäluokista puhutaan. 25-29-vuotiaista miehistä 13 prosentilla oli lapsia, 40-44-vuotiaista noin kahdella kolmasosalla, ja 70-74-vuotiailla 82 prosentilla.

Poikia syntyi vuonna 2023 yli 22 000, ja heidän elinajanodotteensa on 79 vuotta. Suosituimmat etunimet vuonna 2023 syntyneille olivat Eino, Oliver ja Väinö. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.

Peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut kaksi kolmasosaa 15 vuotta täyttäneistä miehistä. Eniten tutkinnon suorittaneita miehiä on tekniikan aloilla (84%), tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalla (80 %) sekä maa- ja metsätalousalla (64 €). Vähiten miehiä on terveys- ja hyvinvointialoilla (14 %).

Korkea-asteen suorittaneista miehiä on 42 prosenttia. Ikävä uutinen on se, että miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen naisia useammin.  

Miesten ajankäyttöäkin on tilastoitu. Ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä aika oli vuosina 2020-2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla suunnilleen yhtä suuri. Miehet ovat käyttäneet aiempaa enemmän aikaa kotitöihin ja lastenhoitoon, mutta vähemmän ansiotöihin. Ruuanlaittoon, siivoukseen sekä astianpesuun miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa, mutta vastaavasti enemmän korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon. 

Kotitöiden lisäksi on tutkittu laajasti miesten vapaa-ajan viettoa, mm. vapaaehtoistyöhön osallistumista, netin käyttöä, kulttuuririentoihin osallistumista, autoilua, ravintoa, liikkumista, alkoholinkäyttöä ja hyvinvointia. Kun näitä tilastoja lukee, sanoisin, että miehet ovat oman nimikkopäivänsä ansainneet. 

Tarinataituri 19.11.2024