Matkailu avartaa. Sen saimme puolisoni kanssa kokea syyslomamatkalla Lissabonissa. Matkailun avartavan vaikutuksen huomasivat aikoinaan myös löytöretkeilijät. Heidän tutkimusmatkojensa ansiosta olemme me eurooppalaisetkin saaneet tietää muista maanosista. Löytöretkistä katsotaan uuden ajan alkaneen Euroopassa. Amerikan löytäminen lasketaan usein italialaissyntyisen Kristoffer Kolumbuksen ansioksi, mutta tiettävästi norjalainen viikinki Leif Eerikinpoika purjehti jo viisisataa vuotta ennen Kolumbusta Amerikkaan ja oli näin ollen ensimmäinen eurooppalainen, joka astui Amerikan manterelle. Myös Espanja ja Portugali muistetaan löytöretkeilijöistään.
On vaikea näin satoja vuosia myöhemmin kuvitella, millaisissa olosuhteissa nämä rohkeat purjehtijat matkaan lähtivät. Heitä vaanivat monet vaarat, joista ei voinut etukäteen tietää. Kestäisikö laiva valtameren tyrskyt ja myrskyt? Riittäisivätkö ruoka ja juoma? Palaisivatko kaikki hengissä ja terveinä takaisin? Pysyisikö miehistö uskollisena kapteenille? Olisiko mukana riittävästi aseita tuntemattomien uhkien varalle? Löytäisivätkö he etsimänsä? Millainen olisi vastaanotto määränpäässä ja kotimaahan palatessa?
Emme tiedä, millaisin ajatuksin löytöretkeilijät lähtivät kohti tuntematonta. Ehkä toiveikkaana, mutta samalla pelko sydämessä. Joka tapauksessa heidän on täytynyt uskoa matkansa onnistumiseen. He tekivät muistiinpanoja matkansa vaiheista, jotta voisivat matkalta palattuaan kertoa näkemästään ja kokemastaan. Venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija Marco Polo (n. 1254-1324) kirjoitti jo 1200-luvun lopulla matkakertomuksen jännittävästä matkastaan silkkitietä pitkin Kiinaan.
Meillä oli tilaisuus Lissabonin matkalla käydä upeassa Mosteiro dos Jerónimos -luostarissa, jonne tunnettu portugalilainen tutkimusmatkailija Vasco da Gama (n. 1460-1524) on haudattu. Vasco da Gama muistetaan siitä, että hän purjehti Hyväntoivonniemen ympäri vuonna 1498 ja löysi meritien Intiaan. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, mutta kuolinaika ja -paikka kylläkin. Hän syntyi Sines-nimisessä pikkukaupungissa Portugalin kuningaskunnassa ja kuoli vuonna 1524 Kochissa, Portugalin Intiassa.
Portugali oli 1400-luvulla suurvalta ja merkittävä kauppamahti valtamerillä. Uteliaisuus, kristinuskon levittäminen, taloudellisen hyödyn ja rikkauksien tavoittelu sekä uusien merireittien etsiminen saivat portugalilaiset purjehtijat lähtemään valloitus- ja tutkimusmatkoille. 1400-luvun puolivälissä turkkilaiset olivat katkaisseet Euroopan ja Aasian välisen silkkitien, joten portugalilaisten piti etsiä meritietä Intiaan päästäkseen käymään kauppaa intialaisten kanssa.
Kerrotaan, että intialainen hinduhallitsija otti Vasco da Gaman vastaan timantti- ja rubiinisormukset käsissään, mutta piti vieraan tuliaisina vaatimattomina. Kuitenkin da Gama palasi matkaltaan runsaan maustelastin kera kotimaahansa Portugaliin. Hän perusti kauppareitit Intian valtamerelle, ja kuningas Juhana III nimitti hänet Intian varakuninkaaksi 1524. Vasco da Gama kuoli kuumeeseen pian sen jälkeen. Lissabonissa näkyy monin paikoin portugalilaisten arvostus omaa historiaansa ja sen merkkihenkilöitä kohtaan.
 |
| Mosteiro dos Jerónimos -luostarin sisäänkäynti |
 |
| Vasco da Gaman hauta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.