Olen
lukenut jostain, että kävelemisessä tarvitaan noin 200 lihasta. Se on paljon,
kun ajattelee, miten yksinkertaisena liikuntana kävelyä pidetään – jos sitä
kaikki edes liikunnaksi laskevat.
Ennen liikuntaa saatiin kuin huomaamatta ihan arkisissa askareissa: puiden pilkkomisessa, veden kantamisessa kaivosta, siivoamisessa ja pyykinpesussa, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Nyt monet kotityöt hoidetaan konevoimin.
Arkiliikunta on tutkitusti hyväksi sekä ruumiille että mielelle. Koneiden olemassaolo ei onneksi estä liikunnan harrastamista, jos vain niin haluaa. Kun kulkee lyhyet työ- ja kauppamatkat kävellen, ehtii nähdä ja havainnoida enemmän kuin autolla liikkuessa. Kävely on luontoystävällinen ja päästötön liikkumistapa. Kävellessä voi kuunnella luonnon ääniä – ellei sitten täytä äänimaailmaansa nappikuulokkeilla ja musiikilla. Kävelyreissuilla on mukavaa myös mietiskellä tai keskustella.
Sääkään ei haittaa ulkona liikkumista, kun pukeutuu oikein. Kantamukset, auraamaton tie, vastatuuli, sade, ylämäet tai pimeys tuovat toki hieman lisää haasteita kävelijälle, mutta sekin on vain asennekysymys. Kaloreita kuluu enemmän, jos joutuu ponnistelemaan vastatuuleen tai tarpomaan lumessa.
Lumi ja liukkaus näyttävät aina tulevan joillekin yllätyksenä. Iltapäivälehdet uutisoivat etukäteen dramaattisin otsikoin tulevasta säästä. Milloin luvassa on ennätyspakkasia, milloin ennätyksellistä lumipyryä. Talvi tulee kuitenkin joka vuosi jossain vaiheessa.
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna Etelä-Suomea riepotteli Valtterin päivänä alkanut ja näin ollen Valtteriksi nimetty talvimyrsky. Valtteri sai ihmiset liikkeelle. Lunta oli paikoitellen satanut kymmeniä senttejä parissa päivässä, joten lumilapiot ja kolat heiluivat vilkkaasti pihoilla koko viikonlopun, ehkä vielä maanantainakin. Lumitöiden teko lihasvoimin on paitsi ekoteko, myös mitä parhainta hyötyliikuntaa. Siinä saavat sekä kädet että jalat työtä. Päätäkin tarvitaan, jos ei muuhun niin miettimään, minne kaiken lumen saisi laitettua.
Lumen märkyys lisää lumitöiden raskautta. Kevyttä pakkaslunta on helpompi lapioida ja kolata kuin märkää suojalunta. Ilmatieteen laitoksen mukaan 1 cm lunta on sulatettuna 1 mm vettä. Kymmenen millimetrin vesisade vastaa kymmenen sentin lumikerrosta maan pinnalla. Lumi painuu vanhetessaan kasaan, mikä vielä lisää lumikuormaa. Siksi kattojen ja muiden rakenteiden lumikuormia mitataankin lumen vesiarvolla eikä lumipeitteen paksuudella. Esimerkiksi 15 senttimetrin lumikerros omakotitalon 150-neliöisellä katolla painaa 2 250 kg eli lähes 2,3 tonnia. Kannattaa siis pihan lisäksi puhdistaa myös katto lumesta. Lumitöissä kohtuus, kokemus ja oikeat välineet takaavat onnistuneen lopputuloksen, ettei tule sairaalareissua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.