Tämä teksti, jonka aikoinaan kirjoitin koulun päivänavaukseksi, on taas tänään ajankohtainen.
Johan Ludvig Runeberg, Suomen kansallisrunoilija, syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa perheen esikoisena. Hänen jälkeensä perheeseen syntyi vielä viisi lasta. Isä, merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg, kirjoitti mielellään runoja, lauloi ja musisoi. Äiti Anna Maria Malm, kauppiaan tytär, oli huumorintajuinen ja eloisa kertoja, jolla oli myös kaunis lauluääni.
Johan Ludvigia kutsuttiin perhepiirissä Janneksi. Koulunkäynnin hän aloitti yksityiskoulussa Westmanin muorin vinttikamarissa, jossa tämä noin 70-vuotias muori piti kovaa kuria pitkän pajunvitsan avulla. Vitsa oli niin pitkä, että se ulottui pienen huoneen peräpenkkiin asti.
8-vuotiaana Janne lähetettiin kasvattilapseksi Ouluun varakkaan setänsä perheeseen. Kasvatusvanhemmat kustansivat Jannen koulunkäynnin ja tutustuttivat hänet seurapiireihin. Hänestä alettiin käyttää paremmalta kuulostavaa nimeä Ludvig. Toisinaan Johan Ludvig kujeili sijaisvanhempiensa luona heittäytymällä kädet levällään tuolilta lattialle ja sai näin maaherrattaren ja tämän tyttären pyörtymään säikähdyksestä. Hänen kerrotaan härnänneen myös koulussa opettajia kepposilla.
Johan Ludvig kävi koulua myös Vaasassa ja Turussa, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi. Hän aloitti filosofian opinnot Turun akatemiassa ja valmistui filosofian maisteriksi. Opiskelurahoja hän ansaitsi toimimalla kotiopettajana Saarijärvellä ja myöhemmin nuorena maisterina myös Paraisilla, missä hän tutustui tulevaan vaimoonsa Fredrikaan. Runeberg opiskeli ja opetti myös Helsingin yliopistossa ja oli jäsenenä arvostetussa Lauantaiseurassa, joka oli kirjallisia kysymyksiä pohtinut herrakerho. Lauantaiseuran pohjalta syntyi myöhemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka toimii vielä nykyäänkin.
Runeberg oli tuottelias runoilija. Hän kirjoitti ruotsiksi, mutta monet hänen runoistaan elävät myös suomenkielisten keskuudessa, kuten kansallishymnimme, Maamme-laulu. Se on lyhennelmä Runebergin samannimisestä runosta, jossa on alun perin ollut paljon enemmän säkeistöjä kuin nykyisessä versiossa. Melodian tuohon Suomea ylistävään lauluun on säveltänyt saksalaissyntyinen Fredrik Pacius. Runebergin ehkä tunnetuin runoteos on kuitenkin Vänrikki Stoolin tarinat, joka kertoo Suomen sodan vaiheista 1800-luvun alkuvuosina. Runojen ja näytelmien lisäksi Runeberg kirjoitti n. 60 virttä, joista nykyisessä virsikirjassa meille tutuimpia lienee virsi 490 Mä silmät luon ylös taivaaseen.
Tänään liputamme kansallisrunoilijamme syntymäpäivän kunniaksi. Voimme juhlistaa Runebergin päivää myös nauttimalla runebergintorttuja, joita Johan Ludvigin vaimon Fredrikan kerrotaan valmistaneen kotiin saapuneille yllätysvieraille, kun piti saada tarjottavaa kahvipöytään. Siitä alkoi runebergintorttujen menestystarina, joka on jatkunut näihin päiviin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.