Näin vuoden vaihtuessa on hyvä katsahtaa hetki taaksepäin. Kulunut vuosi 2021 on ollut koko maailmalle rankka koronavuosi. Jos historiaa tarkastellaan pidemmälle, voi huomata, että korona on vain yksi monista ihmiskuntaa koetelleista, epidemiaksi asti yltäneistä sairauksista. Lähihistoriasta meille ovat tuttuja niin HIV, sars, sikainfluenssa, hongkongilainen, aasialainen, polio kuin malariakin. Espanjantautina tunnettu influenssa tappoi 50–100 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa noin sata vuotta sitten.
Saastuneen veden ja ulosteen kautta tarttunut vaikea ripulitauti kolera vallitsi pandemiana maailmalla useaan otteeseen. Suomessa se yltyi ensimmäistä kertaa pandemiaksi 1830-luvulla. Elias Lönnrot toimi tuolloin piirilääkärinä Kajaanissa, ja hänet määrättiin takaisin Helsinkiin kolerapotilaita hoitamaan. Sakari Topelius puolestaan pakeni koleraepidemiaa Italiaan, jossa hän sepitti vertauskuvallisen runonsa koti-ikävää potevasta pienestä linnusta. Laulu tunnetaan meillä Sylvian joululauluna.
Maailman yleisimpänä tappavana tartuntatautina pidetään tuberkuloosia eli kansanomaisesti sanottuna keuhkotautia. Tieteen Kuvalehti kertoo, että tuberkuloosiin kuolee maailmassa edelleen joka vuosi noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Se on ollut ihmiskunnan vitsauksena jo tuhansia vuosia. Tuberkuloosibakteereja on löydetty jopa egyptiläisistä muumioista.
Isorokko kiusasi ihmiskuntaa noin viidensadan vuoden ajan ja tappoi satoja miljoonia ihmisiä, ennen kuin tautia vastaan keksittiin rokote.
Keskiajalla Euroopassa riehui myös mustana surmana tunnettu rutto, johon menehtyi jopa kolmasosa Euroopan väestöstä 1300–1700-luvulla. Ruttobakteeri levisi ihmisiin mustarotissa elävien kirppujen välityksellä.
Elinolojen ja hygienian paranemisella, lääketieteen kehittymisellä sekä antibioottien ja rokotteiden keksimisellä on moni aiemmin tappava sairaus saatu lähes hävitettyä tai ainakin hallintaan.
Elias Lönnrot taisteli aikoinaan taikauskoa vastaan, kun hän auttoi sairaita ihmisiä. Tuohon aikaan, lähes 200 vuotta sitten, kansanlääkinnässä käytettiin mitä mielikuvituksellisimpia parannuskeinoja, kun ei tunnettu tautien syntyä ja hoitoa. Jotkut turvautuivat mieluummin kansanparantajaan kuin lääketieteen apuun. Mutta näyttää siltä, että vielä 2020-luvullakin löytyy niitä, jotka uskovat koronapandemian hoidossa enemmän omiin kuvitelmiinsa ja salaliittoteorioihin kuin lääketieteeseen.
 |
| Potilashuone Paimion sairaalamuseossa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.