Hyvä kunto

Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu! Voin ihan hyvin. Olen hyvässä kunnossa. Tällaisia vastauksia usein saa, kun kyselee vointia tai kuulumisia henkilöltä, josta ei ole kuullut pitkään aikaan. Mutta mitä noilla lauseilla oikeasti tarkoitetaan?

Hyvä kunto on kovin suhteellinen käsite. Liikunnan harrastaja on mielestään hyvässä kunnossa, kun käyttää paljon aikaa liikkumiseen. Urheilija harjoittelee työkseen ja hänen kuntonsa on huipussaan. Sairaudesta tai leikkauksesta toipuva alkaa mielestään pikkuhiljaa olla ”kunnossa”. Vanhus saattaa kysyttäessä vastata, että on ”kunnossa”, jos ei pieniä vaivoja ja sairauksia lasketa.

Meille on korostettu liikunnan, ruokavalion ja riittävän levon merkitystä hyvän kunnon ylläpitäjinä. Pitää liikkua, syödä terveellisesti ja nukkua riittävästi. Tupakointi ja päihteiden käyttö vie ennemmin tai myöhemmin huonoon kuntoon. Näin meille on opetettu, ja siitä on tutkittua tietoa. Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Moni meistä tietää ja tuntee ihmisiä, jotka ovat tupakoineet vuosikymmeniä ja eläneet pitkään – pitempään kuin moni tupakoimaton. On ihmisiä, jotka ovat harrastaneet säännöllisesti liikuntaa, syöneet terveellisesti, nukkuneet hyvin ja silti sairastuneet. Urheilijoilla ja himoliikkujilla voi olla vaikka minkälaisia vaivoja: revähdyksiä, kulumia, särkyjä ja vammautumisia, vähän lajista riippuen. Lisäksi monissa lajeissa, kuten jääkiekossa ja jalkapallossa, on suuri loukkaantumisriski. Maantiellä juostessa tai pyöräillessä voi jäädä auton alle. Urheilijakin voi sairastua. Urheileminen ei suojele sairauksilta ja onnettomuuksilta, vaan joissakin tilanteissa jopa altistaa niille.

Kun puhutaan hyvästä kunnosta, usein unohdetaan henkinen kunto. Henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen kunto, ellei jopa tärkeämpää. Jos ”pää pelaa” ja ”järki luistaa”, voi nauttia elämästä, vaikka fyysinen kunto olisi heikkokin. Tosin silloin ehkä kärsii enemmän, kun on itse tietoinen fyysisestä vajavuudestaan.

Myönteisen elämänasenteen merkitystä hyvinvointiin ja myös fyysiseen kuntoon ei sitäkään voi kiistää. Asenteita tosin on vaikeampaa tutkia kuin fyysisiä ominaisuuksia. Asenne kuitenkin näkyy puheissa ja kaikessa toiminnassa. Vaikka sairauksia tai kuntoa ei voi parantaa pelkällä asenteella, sillä on kuitenkin suuri merkitys. Sairauden – ja myös hyvän kunnon – kokemus on jokaisella erilainen. Olen varma, että myönteisesti elämään suhtautuvat ihmiset voivat muita paremmin, vaikka fyysisesti olisivat rapakunnossa.   

 

 

Tarinataituri 14.3.2021