Korulauseita ja sanahelinää

Muistan erään äidinkielenopettajan toteamuksen, että suurin osa kaikesta kielestä on huonoa. Kuinka oikeassa hän olikaan! Kielenkäyttö on toki muuttunut aikojen ja vuosikymmenien kuluessa, mutta nyt rakas suomen kielemme alkaa suorastaan rappeutua! Toisaalta ilmaisut ovat lyhentyneet, mutta toisaalta sekä puhuttuun että kirjoitettuun kieleen on pesiytynyt entistä enemmän pitkiä korulauseita ja sanahelinää. Sanahelinä on sitä, kun joku puhuu tai kirjoittaa uskottavan tuntuisesti sanomatta juuri mitään. Vähän samaa tarkoitetaan korulauseella: tyhjänpäiväistä, ehkä monimutkaistakin puhetta tai tekstiä, joka on täynnä tyhjänpäiväisiä ilmaisuja tai itsestään selvyyksiä.

Myös sivistyssanoilla keikarointi on muotia. Itselleni tulivat koulu- ja opiskeluaikana tutuiksi mm. käsitteet fraasi, metafora, eufemismi, anglismi, onomatopoeettinen ja ”substantiivitauti”. Nyt vain harva taitaa tietää niiden merkityksen, vaikka niitä käyttääkin.

Korulauseita ja sanahelinää kuulee usein ainakin poliitikkojen suusta. Kun heiltä kysytään jotakin, vastaukseksi saa usein pitkän ja polveilevan selostuksen, mutta ei vastausta kysymykseen. Alla yksi esimerkki tosielämästä. Toimittaja kysyi ministeriltä:

- Kuka teiltä ministeriöstä sitten oli sinne THL:ään yhteydessä ja sanoi, että älkää julkaisko noita materiaaleja?

Ministerin vastaus:

-No niin kuin olen saanut eilen itse talon henkilökunnalta selvityksen siitä, missä, mitä nämä viestintään liittyvät asiat ovat, joista nyt keskustellaan, ja sen viestinnän pohjalta kysymys on siis näiden STM:n ja THL:n viestijöiden välisistä erilaisista viestintätilanteisiin liittyvistä arjen kysymyksistä. Ja tämä viestintäselvitys, joka olen itse saanut ja jonka ministeriryhmä on tänään saanut tästä asiasta on tärkeä opetus sille, että myös jatkossa meidän täytyy olla entistä selvempiä siinä, mitä me haluamme sanoa, mutta haluan asettaa myös tämän siihen kontekstiin, et me elimme poikkeusolosuhteita, jossa oli tärkeää, että me puhumme myöskin samalla äänellä ja siellä ei ole tiedotettu asioita, josta emme olisi olleet silloin yhtä mieltä, eli me olemme hyvin yksituumaisesti tätä kriisiä vieneet eteenpäin.

Poliitikkojen muotisanoja ja -ilmaisuja tuntuvat olevan ”osalta”, ”suuressa kuvassa”, ”pitkässä juoksussa” ja ”askelmerkit”. Voisi melkein kuvitella, että puhutaan valokuvauksesta tai urheilusta. Eduskunta ”pui” asioita ”budjettiriihessä”, istuu ”täysistunnossa” (ehkei sentään täysistunnolla), rakentaa ”sotea” ja usein kansanedustajat myös ”somettavat”.  

Mutta osaavat ne virkamiehetkin laatia korulauseita:

2.3. Oppimiskäsitys. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista  asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

Yllä oleva teksti on peruskoulun opetussuunnitelmasta. Ei ihme, ettei se kovin helposti avaudu opettajille ja oppilaille, kun se tuskin on ollut selvää tekstin laatijoillekaan. Jos olisi, asian olisi pystynyt ilmaisemaan paljon ytimekkäämmin.

Kouluikäisillä on ihan oma ”slanginsa”, jota he käyttävät viestinnässään. Viestejä ei enää jakseta kuitata ”ok”, vaan siihen riittää pelkkä ”k”. Muutamien vuosien takainen ilmaisu ”lol” ei ole enää muodissa. Lainausmerkkejä eivät vuoropuheluissa käytä kuin kirjailijat. Muut käyttävät vuorosanaviivaa.

Niin se kieli muuttuu. Eivät taida aikuiset lopulta olla lapsia parempia viestinnässä? Heiltähän lapset ovat oppineet tapansa puhua ja kirjoittaa.

                                                                                                                                  Tarinataituri 21.2.2021