Säästyneen ajan ongelma

Ovatko asiat nyt paremmin kuin ennen? Siihen lienee mahdotonta vastata, koska se on mielipidekysymys, ja asiaa voidaan tarkastella niin monelta kantilta. Tekniikka ja koneet ovat ainakin tulleet avuksi lukuisiin arkisiin askareisimme. Otetaanpa muutamia esimerkkejä.

Pyykinpesu on kehittynyt käsin pesemisestä rannalla tai saunassa pesukoneisiin, jotka pyykinpesun lisäksi linkoavat pyykin lähes kuivaksi. Pyykkinaruja käytetään edelleen, mutta pyykin voi kuivata myös kuivausrummussa. Liinavaatteita ei silitetä 1800-luvun tapaan kaulauslaudalla ja -tukilla, eikä edes käsikäyttöisiä mankeleita juuri näe. Silitysrautoja ei lämmitetä puuhellan päällä, vaan käytössä ovat uudenaikaiset höyrysilitysraudat.

Ruoka valmistetaan sähköhellalla tai induktioliedellä. Joissakin taloissa saatetaan edelleen käyttää puuhellaa, mutta enemmänkin tunnelman tai periaatteen vuoksi kuin käytännön sanelemana. Mikroaaltouunissa voi nopeasti lämmittää ruokia ja juomia. Tiskaamisen hoitaa astianpesukone, siivoamisessa apuna on pölynimuri, ruohonleikkuussa moottorikäyttöinen ruohonleikkuri. Lämmitystä varten ei tarvitse pilkkoa puita eikä kerätä risuja, ellei sitten halua liikuntaa ja suosia puulämmitystä.

Liikkuminen on helpottunut ja nopeutunut. Jalkaisin kuljetaan enää huvin ja urheilun vuoksi. Nopeat, mukavat ja lämpimät autot, joissa on kaikki tarvittavat mukavuudet, kuljettavat meitä paikasta toiseen. Julkiset kulkuvälineet, bussit, junat, raitiovaunut ja metrot ovat monen työ- ja vapaa-ajan matkustajan suosiossa. Matkustajalaivoilla pääsee nopeasti ja mukavasti vaikka maasta toiseen. Ne ovat kuin pieniä liikkuvia kaupunkeja baareineen ja ostoskeskuksineen. Pitkäkään matka ei kestä kauaa, jos sen tekee lentokoneella. Polkupyörällä ajo on taas muodissa, mutta ei niinkään siksi, ettei omistettaisi autoa, vaan kunnon ylläpitämiseksi ja ilmastosyistä.

Lankapuhelimia ei enää käytä juuri kukaan, koska kännykkä kulkee jokaisella mukana ja sillä voi hoitaa puheluiden lisäksi monet asiat: lähettää ja vastaanottaa kuvia ja videoita, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia, pelata, hoitaa pankkiasiat ja paljon muuta. Ei tarvitse vaivautua kauppaan ostamaan levyjä, kun musiikki imuroidaan netistä. Jotkut tosin kuuntelevat musiikkia vielä radiosta tai vaivautuvat jopa menemään konsertteihin kuuntelemaan elävää musiikkia.

Tieto haetaan internetistä, joten tietosanakirjat – samoin kirjahyllyt – ovat käyneet tarpeettomiksi. Kirjoja ei tarvitse vaivautua itse lukemaan, kun niitä voi kuunnella sähköisinä äänikirjoina vaikka lenkkeillessä.

Mitä tästä kaikesta tekniikan kehityksestä ja elämisen helpottumisesta on seurannut? Onko elämämme nyt kiireettömämpää, kun vapaa-aikaa on enemmän? Ei. Monilla on ongelmia keksiä, mihin tuon lisääntyneen vapaa-ajan käyttäisi. Kun ei keksitä järkevää tekemistä, energiaa puretaan toisarvoisiin asioihin. Toisten ihmisten tapaaminen, käynnit ikäihmisten ja kauempana asuvien sukulaisten luona on harventunut, kun yhteyttä voi pitää puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Kyläily alkaa olla harvinaista. Vierailuista on sovittava hyvissä ajoin etukäteen, jotta se sopisi molemmille osapuolille.

Nuoret hengailevat tylsistyneinä kavereiden kanssa kauppakeskuksissa tai viettävät aikaa kotona kännykän ja tietokoneen ääressä, kun eivät oikein muutakaan tekemistä keksi. Oman lapsuuteni leikit ovat nykylapsille lähes tuntemattomia – tai jos ne tunnetaankin, ei niitä juuri koulun välitunneilla leikitä. Tarjolla on kyllä vaikka minkälaisia harrastuksia, mutta jostain syystä ne eivät kaikkia kiinnosta. Työssä käyvä väki lähtee erikseen lenkille tai kuntosalille, kun "kiireiltään" ehtii. Eläkeläiset sitä vastoin ovat aktiivisia. Heillä on usein kalenteri täynnä menoja, vaikka aikaa luulisi olevan yllin kyllin. Tekniikan kehitys näkyy lääketieteessä ja eliniän pitenemisenä. Ravintoa on saatavilla runsaasti, ehkä liikaakin, ja se näkyy kansan lihomisessa ja sairastavuudessa. Lieneekö se sitten hyvinvoinnin lisääntymistä vai vähenemistä?

Ehkä monet asiat olivat sittenkin paremmin ennen? Kotityöt olivat ennen raskaita, mutta toisaalta lapsillakin oli järkevää tekemistä ja ajankulua, kun he auttoivat vanhempiaan niissä. Ei tarvinnut erikseen lähteä lenkille, kun kotitöistä sai tarvittavaa hyötyliikuntaa. Kotityöt veivät enemmän aikaa kuin nykyään, mutta ehkä sekään ei lopulta ollut huono asia. Kotitöitä tehtiin yhdessä perheen kanssa, joskus ehkä myös ulkopuolista apua hyödyntäen, kuten maataloudessa. Ei ollut vapaa-ajan ongelmia. Kyläreissuilla tavattiin kasvokkain, juteltiin ja kahviteltiin. Valokuvia katsottiin valokuva-albumista, pelattiin yhdessä kortti-, lauta- tai pihapelejä. Onneksi tätä kaikkea voi vieläkin tehdä. Yhdessä. Nautitaan yhdessäolosta ja lisääntyneestä vapaa-ajasta!

 

Tarinataituri 24.10.2020