Meillä oli Korona


1960-luvun tyyliin sisustettu huone Lohjan museossa

Tätä kirjoittaessani Suomessa eletään kuin maailmanlopun aikaa. Kouluja ja oppilaitoksia on suljettu, matkustamista, kokoontumisia ja harrastustoimintaa rajoitettu. Ruokaa hamstrataan, mikä näkyy myös kauppojen hyllyillä. Uutisten pääaiheena on päivästä toiseen korona, tuo COVID-19 -virus, (lyhenne sanoista Corona Virus Desease eli koronavirussairaus). Korona, korona ja korona! Pieni, silmiin näkymätön uhka, joka muutti maailmaa kertarysäyksellä!

Mutta on korona muutakin kuin virus. Isolla c-kirjaimella kirjoitettuna se on ainakin meksikolainen olutmerkki ja Toyotan vanha automalli, jota valmistettiin 1950-luvulta 2000-luvun alkuun. Toyota Coronaa näkee enää vanhojen autojen harrastajilla tai museoissa. Corona-oluen myynti on kärsinyt, kun monet ovat sekoittaneet viruksen ja olutmerkin. Corona-olutta myydään yli 150 maassa, myös Suomessa. 

K-kirjaimella kirjoitettuna Korona on mm. ravintola Helsingissä ja baari Järvenpäässä. Harva taitaa enää muistaa Korona-nimistä peliä. Wikipedian mukaan Korona-peli syntyi Virossa ja Latviassa intialaisen carrom-pelin pohjalta. Suomeen sen toi Korona-nimellä Juho Jussilan leluyhtiö 1940-luvulla.

Minulle Korona on lapsuudesta tuttu. Meillä nimittäin oli Korona. Lapsuudenkodissani pelattiin usein Koronaa koko perheen voimin. Velipuoleni oli ammattikoulussa tehnyt pelilaudan ja kepit. Ne olivatkin ahkerassa käytössä.

Koronapelissä on neliönmuotoinen pelilauta, jonka sivujen pituus on reilut 90 senttiä. Jokaisessa kulmassa on purkki, jota meillä sanottiin pussiksi. Pelin alkaessa jokaisella pelaajalla on kahdeksan pelinappulaa sekä isompi lyöntinappula, jota lyödään biljardikepin tapaisella puukepillä. Tavoitteena on saada kaikki omat pelinappulat ”pussiin”. Lyöntinappulaa kutsutaan lätkäksi, isoksi, moloksi tai limpuksi. Meillä sitä kutsuttiin molaksi. Molaa ei saanut lyödä pussiin. Jos niin tapahtui, rangaistukseksi nostettiin yksi oma pelinappula takaisin pelilaudalle vastustajan haluamaan kohtaan pelilaudan keskialueelle. Jos pussitti vahingossa (tai tahallaan) toisen pelaajan nappulan, siirtyi lyöntivuoro seuraavalle.

Koronaa voi pelata 2-4 henkilöä kerrallaan, joko yksilöinä tai kahden hengen joukkueina. Meillä pelattiin sekä yksilö- että joukkuepelejä. Voittaja selvisi monesti vasta jännittävien vaiheiden jälkeen. Jäynääkin nimittäin pystyi vastustajalle tekemään. 

Koronassa tulivat tutuiksi käsitteet omat, piippuhylly ja pimeä. Jos aikoi lyödä hankalasta paikasta, esim. hiukan laidasta irti olevan nappulan itseään lähinnä oleviin pusseihin, piti ennen lyöntiä sanoa ”omat”. Jos pelinappula meni omasta tai toisen lyönnistä itseä lähinnä olevan rajaviivan ja reunan väliselle alueelle, sanottiin, että nappula on ”pimeässä”. Sitä ei silloin pystynyt lyömään kuin ns. laidan kautta: molan piti kimmota vastakkaisen puolen laidasta takaisin omalle puolelle ja osua omaan pelinappulaan, jotta sen sai taas pelialueelle – tai pussiin. Piippuhyllyksi sanottiin pussien takana olevaa kapeaa aluetta. Jos nappula joutui piippuhyllylle, oli suuri riski, että myös mola menee pussiin yrittäessä saada nappula pois piippuhyllyltä.

Nyt digipelien aikana on mukavaa – ja kaihoisaakin – muistella noita lapsuusajan pelejä. Silloin ei juuri istuttu television ääressä, koska televisiot olivat vielä 1970-luvulla aika harvinaisia ja lähetykset useimmiten mustavalkoisia. Kanaviakin oli vain Ylen kanavat 1 ja 2 sekä Mainostelevisio. Vasta paljon myöhemmin kanavatarjonta laajeni.

Tietokoneista tai kännyköistäkään ei ollut riesaa, kun niitä ei vielä ollut. Tai olihan tietokoneita, mutta ne olivat vielä huoneen kokoisia ja vain yritysten käytössä. Puhelut soitettiin lankapuhelimella, joka lienee ollut useimmissa kodeissa, ei kuitenkaan kaikissa. Ne, joilla ei ollut puhelinta, voivat soittaa puhelinkopista ja maksaa puhelunsa kolikoilla. Myöhemmin tulivat puhelinkortit kolikoiden tilalle. Nyt ovat sekä puhelinkopit ja -kortit että lankapuhelimet jo historiaa. Niin taitaa olla koronapelikin - ja perheiden yhteiset pelihetket?

Tarinataituri 14.3.2020

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti