Voittoja ja tappioita

Kyllä urheilun ystäviä hemmotellaan! Välillä tuntuu, että television ohjelmatarjontakin menee urheilun ehdoilla. Urheilulähetykset tulevat usein parhaaseen katseluaikaan. Ei riitä, että televisiokanavilla on omat urheilulähetyksensä, vaan jopa uutiset saavat väistyä, jos meneillään on tärkeä ottelu tai kilpailu. Saa nähdä, miten tämän vuoden olympialaiset vaikuttavat muiden televisio-ohjelmien aikatauluihin.

Sellaisenkin, joka ei urheilua seuraa, on vaikea olla huomaamatta, jos urheilussa tapahtuu jotain merkittävää. Vaikka itse olisi eri huoneessa, voi selostajan äänenkäytöstä helposti päätellä, missä mennään. Studiossa on lajin asiantuntijoita kommentoimassa ja arvioimassa kilpailijoiden suorituksia. Urheilulähetyksiä mainostetaan näyttävästi etukäteen, ja kilpailujen tuloksia puidaan jälkikäteen päiväkausia eri kokoonpanoissa. Usein jo kilpailun kuluessa spekuloidaan lopputuloksesta, ja myöhemmin pohditaan, mitä tehtiin oikein ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Onnistumiset - ja joskus myös epäonnistumiset - näytetään moneen kertaan uusintoina. 

Voittaminen on aina mukavaa ja häviäminen harmittaa, oli sitten kyse urheilusta, pelistä, musiikista tai vaikka politiikasta. Vaikken aktiivisesti urheilua seuraakaan, on vuosien varrelta jäänyt mieleen muutama kohua herättänyt tapaus. 

Juha Mieto "hävisi" vuonna 1980 Lake Placidin talviolympialaisissa kultamitalin miesten 50 kilometrin hiihdossa ruotsalaiselle Thomas Wassbergille sadasosasekunnilla. Se on todella vähän - matkassa mitattuna tulitikkuaskin verran. Pienestä on siis voitto kiinni! Ehkäpä tästä onkin saanut alkunsa sanonta "hopea ei ole häpeä". Aina ei voi voittaa, mutta aina voi oppia häviämään! Vaikka huippu-urheilijoilla on takana paljon harjoitustunteja ja -kilometrejä, yksilölajeissa vain yksi voi olla voittaja. Mutta ei vaivannäkö silti hukkaan ole mennyt, vaikka se ehkä tuoreeltaan siltä tuntuukin.

Ensimmäinen Suomen voittama jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 ei liene sekään mennyt keneltäkään ohi, niin paljon siitä puhuttiin. Tuskin kukaan olisi osannut ennustaa, että näitä maailmanmestaruuksia tulisi jatkossa lisää!

Mutta on Suomelle tullut urheilussa - varsinkin jääkiekossa Ruotsia vastaan - myös kirveleviä tappioita! Suomi on hävinnyt länsinaapurilleen kaksi kertaa MM-finaalissa, 1992 ja 1998. Suuriin pettymyksiin lukeutuvat myös tappiot vuoden 2003 kotikisoissa ja Torinon olympialaisissa 2006. Moskovan (1986) ja Helsingin (1991) MM-kisoissa Suomi johti vielä viimeisellä minuutilla kahdella maalilla, mutta menetti silti voiton. Helsingin kisoissa Suomi oli jo turvallisen tuntuisessa 5-1 johdossa Ruotsia vastaan, mutta lopputulos kääntyi kuitenkin Ruotsille 5-6. Tuoreimmat pettymykset jääkiekossa taitavat olla nuorten "leijonien" karvaat tappiot tammikuussa 2024. 

Urheilusta musiikkiin. Suomi sai historiallisen voiton Eurovision laulukilpailussa keväällä 2006, kun Lordi-yhtye keräsi koko kilpailuhistorian suurimman pistemäärän, jota ei ole vieläkään ylitetty. Muistaakseni iltapäivälehtien otsikot hehkuttivat tapahtunutta tyyliin "Suomi sekosi". Ehkä koko Suomi ei sentään seonnut, mutta suomalaisten itsetuntoa voitto kyllä hiveli.

Myös politiikassa on maamme itsenäisyyden aikana koettu jännittäviä hetkiä. Toisin kuin nyt, 1980-luvulle asti presidentin valitsivat kansan valitsemat 300 valitsijamiestä. Erityisen jännittävää suomalaisten oli seurata radiosta vuoden 1956 presidentinvaalien ääntenlaskentaa, kun vastakkain olivat K.A. Fagerholm ja Urho Kaleva Kekkonen (UKK). Itse en ollut tuolloin vielä syntynytkään, mutta kuulemma ääntenlaskijat lukivat lähes vuorotahtiin äänestyslipukkeista Kekkosen ja Fagerholmin nimiä. Lopulta Kekkonen voitti kisan niukimmalla mahdollisella tuloksella: 151-149. Kekkonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä peräti 25 vuotta. Sairastumisen vuoksi hän ei voinut toimia virassaan kauden loppuun asti.

Nyt on taas aika valita maallemme presidentti. Presidentinvaali on tätä kirjoitettaessa vielä edessä. Tämän kuun (tammikuun) lopulla selviää, kuka on seuraavat kuusi vuotta Suomen tasavallan presidenttinä. Minulla on jo oma suosikkiehdokkaani, mutta aika näyttää, tuleeko hänestä presidentti. Joka tapauksessa vain yksi näistä yhdeksästä ehdokkaasta voi voittaa vaalin. Olipa seuraava presidentti kuka tahansa heistä, toivotan hänelle voimia ja viisautta vaativaan tehtävään!

Tarinataituri 6.1.2024