Oppia ikä kaikki!

Vanha sanonta ”Oppia ikä kaikki” pätee edelleen. Minäkin olen oppinut viime vuosina kosolti uusia sanoja, ilmaisuja ja käsitteitä. Niitä näkee ja kuulee erityisesti mediassa. Välillä tuntuu siltä, että puhuja tai kirjoittaja haluaa hienostella sanoilla, joiden merkitystä ei ehkä itsekään tiedä. Luulenpa, etteivät kaikki televisiouutisten katsojatkaan ymmärrä kaikkia uutisissa mainittuja käsitteitä. On taito ilmaista asiansa lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta kuitenkin ymmärrettävästi. Mikseivät kaikki uutiset voisi olla selkokielisiä?

Otetaanpa aakkosjärjestyksessä muutama esimerkki muuttuneesta kielenkäytöstä.

Avaaminen. Ennen avattiin ovia ja ikkunoita. Esimerkiksi shakissa tunnetaan avaussiirto, jalkapallossa avauspotku, mutta nyt avataan myös käsitteitä. ”Voisitko hieman avata?” saatetaan puhujalta kysyä. Miksei voi vain pyytää puhujaa selittämään, mitä hän tarkoittaa?

Kuratointi. Tästä tuli itselleni ensimmäisenä mieleen jotain kuraan liittyvää, kun sanan ensi kertaa kuulin. Näyttelyn kuratointi ei kuitenkaan ole kuran keräämistä, vaan jotakin hienoa. Netistä löytyy selitys: kuratointi  on ”sisällön keräilyä uudeksi sisältöyksiköksi. Kuratointia voidaan kutsua myös suodattamiseksi tai harkituksi keräilyksi, sillä järkevästi tehty keräily antaa yleisölle mahdollisuuden saada sisällöstä irti merkitystä. Hyvin kuratoitu sisältö vastaa kysymyksiin ’miten tätä sisältöä voi käyttää’ ja ’mikä tässä sisällössä on tärkeintä’. Oman näkemykseni mukaan olisi selkeämpää puhua näyttelyn kokoajasta.

Luvitus. Tuo mieleen huvituksen tai huvittelun, mutta on kaukana siitä. Ennen myönnettiin lupia, nyt huolehditaan luvituksesta eli pyritään saamaan luvat kuntoon (mahdollisimman nopeasti). Asioita voidaan sujuvoittaa eli saada sujumaan joutuisasti.

Mentorointi. Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö. Yrityksissä ja työpaikoilla mentoroidaan. Siihen tarvitaan mentoreita. Mentoroinnin kohdalta löytyy netistä pitkä selitys. Jos jotain sanaa pitää kovin monisanaisesti kuvailla ja selittää, se herättää ainakin minussa epäilyksen, että pitkällä selityksellä yritetään saada jokin asia kuulostamaan hienommalta kuin se onkaan. Saman asian voisi ilmaista selkokielellä. Mentoroinnista kerrotaan, että se on ”menetelmä, jossa tietoa ja osaamista – myös niin sanottua hiljaista tietoa – siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle”. Mentorointi juontaa juurensa antiikin Kreikan mytologiaan: ”Ithakan kuningas Odysseus pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentoria huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta. Mentor kasvatti, opetti ja neuvoi poikaa useiden vuosien ajan.”

Pöydätä. Verbistä tulee mieleen pöytään liittyvä verbi – ja sitähän se onkin. Kun ennen jokin kokouksessa esille otettu asia ”jätettiin pöydälle”, nyt se (esimerkiksi lakiesitys) pöydätään.

Sanoittaa. Olen luullut, että vain lauluja sanoitetaan. Säveltäjä tekee sävelen, johon joku tekee sanat eli sanoittaa. Mutta olen oppinut, että tunteitakin voidaan sanoittaa. Jos joku ei osaa ”sanoittaa tunteitaan”, se tarkoittaa, että hän ei osaa sanoin kuvata tunteitaan.

Alussa mainitsemaani sananlaskuun on olemassa jatkokin: ”…vaikkei kaikkea opi ikänä”. Tässäkin on vinha perä!

Tarinataituri 14.3.2023