Monikaan ei tiedä, että 19. marraskuuta vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Valistuneimmat kalenterinvalmistajat ovat sen kalenteriinsa merkinneet, mutta useimmista kalentereista sitä ei löydy, ei Helsingin yliopiston almanakasta eikä liioin YK:n kansainvälisten päivien listalta.
En ole kuullut, että miestenpäivää olisi millään tavalla huomioitu Suomessa, vaikka sitä on maailmalla vietetty jo 25 vuoden ajan, vuodesta 1999. Virallisesta miestenpäivän vietosta on Ylen mukaan ollut puhetta jo 1960-luvulla.
Miestenpäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, tasa-arvoon ja miesten hyviin tekoihin perhe-elämässä ja yhteiskunnassa. Siihen onkin tarvetta, kun tarkastelee lähemmin suomalaisten miesten asemaa ja roolia yhteiskunnassamme.
Tilastokeskus on koonnut monenlaisia mielenkiintoisia tilastotietoja Suomen miehistä. Vuoden 2023 lopussa Suomen väestöstä oli miehiä 2 773 898 eli 49 prosenttia väestöstä. Miesten keski-ikä on 42,5 vuotta ja eniten on 33-vuotiaita miehiä, joita on lähes 40 000. Suomalaisen miehen etunimenä yleisin on Juhani, kun mukaan lasketaan myös muut kuin ensimmäinen etunimi.
30-vuotias suomalainen keskivertomies on 177 senttimetriä pitkä ja painaa 87 kiloa. Hänen todennäköisin asuinalueensa on kaupunki. Maaseudulla miehiä on selvästi vähemmän, harvaan asutulla maaseudulla vain viisi prosenttia. Yksin asuvia miehiä on reilut 630 000.
Täysi-ikäisistä miehistä 43 prosenttia on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, naimattomia 43 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia. Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli lähes 1,3 miljoonaa isää, adoptioisät mukaan luettuna.
"Lapsellisten" isien määrä kasvaa, mitä vanhemmista ikäluokista puhutaan. 25-29-vuotiaista miehistä 13 prosentilla oli lapsia, 40-44-vuotiaista noin kahdella kolmasosalla, ja 70-74-vuotiailla 82 prosentilla.
Poikia syntyi vuonna 2023 yli 22 000, ja heidän elinajanodotteensa on 79 vuotta. Suosituimmat etunimet vuonna 2023 syntyneille olivat Eino, Oliver ja Väinö. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.
Peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut kaksi kolmasosaa 15 vuotta täyttäneistä miehistä. Eniten tutkinnon suorittaneita miehiä on tekniikan aloilla (84%), tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalla (80 %) sekä maa- ja metsätalousalla (64 €). Vähiten miehiä on terveys- ja hyvinvointialoilla (14 %).
Korkea-asteen suorittaneista miehiä on 42 prosenttia. Ikävä uutinen on se, että miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen naisia useammin.
Miesten ajankäyttöäkin on tilastoitu. Ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä aika oli vuosina 2020-2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla suunnilleen yhtä suuri. Miehet ovat käyttäneet aiempaa enemmän aikaa kotitöihin ja lastenhoitoon, mutta vähemmän ansiotöihin. Ruuanlaittoon, siivoukseen sekä astianpesuun miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa, mutta vastaavasti enemmän korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.
Kotitöiden lisäksi on tutkittu laajasti miesten vapaa-ajan viettoa, mm. vapaaehtoistyöhön osallistumista, netin käyttöä, kulttuuririentoihin osallistumista, autoilua, ravintoa, liikkumista, alkoholinkäyttöä ja hyvinvointia. Kun näitä tilastoja lukee, sanoisin, että miehet ovat oman nimikkopäivänsä ansainneet.
Tarinataituri 19.11.2024
