Savossa, Turussa ja vähän muuallakin Suomessa

Murteet ovat kielemme rikkaus, jota tulisi vaalia. Ilahdun aina, kun kuulen tai luen aitoa murretta. Toisinaan murre saattaa aiheuttaa hauskoja väärinkäsityksiä. 

Appiukkoni oli Savossa asuessaan käsitellyt uuden saunamökin puunsuoja-aineella, joka loppui kesken. Hän meni rautakauppaan ostamaan sitä lisää. Myyjä kysyi: "Ootko vetännä kelloo?" Appeni ihmetteli, mistä myyjä voi tietää, että hänellä on kaappikello. Pian hänelle kuitenkin selvisi, että myyjä tarkoitti Kelo-merkkistä puunsuoja-ainetta.

Puolisoni oli savolaisessa kukkakaupassa ostamassa kukkia. "Minkälaista kukkoo työ olia uatellunna?, myyjä kysyi. Ostaja sai kuitenkin haluamansa eli kukkia eikä kukkoja.

Turkulainen kaverini oli Turun torilla katsellut pullavalikoimia etsien pullapitkoa, jossa olisi rusinoita. Erään kojun kohdalla hän näki herkullisen näköisiä pullapitkoja ja kysyi myyjältä: "Onks tos rusinoit?" osoittaen pullapitkoa. "No, ei todellakaan ole!" vastasi myyjä. "No, en mä sit otakaa sitä", kaverini vastasi. Hän kun piti rusinoista. 

Seurasin eräässä maaseututapahtumassa tervanpolttoa. Valmis terva valui nuotiolla olevasta tynnyrin puolikkaasta alempana olevaan astiaan. Toimitusta hoiti Särkisalosta kotoisin oleva tervaaja, jolla oli pitkä kokemus kirkkojen paanukattojen tervaamisesta. Tämä supliikkimies innostui kertomaan: "Nykyää, ku ei enää käytetä hautatervaa, ni se o semmost litkuu. Sammati suntio kertos, et ku Sammatin kirkon kattoo tervattii, ni hä laitto ränni al ämpäri ja sai siit viäl kymmene litraa tervaa."

Perniössä (sekin nykyistä Saloa) on kerrottu tällainen sananparsi. "Kas, ku ei hä ol missä ollu, niin mää vein häne kattoma", sanos entine Pernjä isänt ku ei saanu lehmätäs markkinoil myyty.

Hauskoja ovat myös savolaisten sutkaukset. Kaksi savolaismummoa oli kirkossa muuan Aatun hautajaisissa. Urkujen pauhatessa toinen mummo kysyi vierustoveriltaan: "Perkö se Iita sen Aatun?" Toinen mummo vastasi kuuluvalla äänellä juuri, kun urkumusiikki yhtäkkiä lakkasi: "Per se!".

Pidetään huolta, että murre säilyy elävänä myös tuleville sukupolville!

Erkki Tantun sananparsikuvitusta

Tarinataituri 14.2.2026


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi omalla nimelläsi, kiitos.